EDELLINEN SIVU

HAAPAJOEN KOULUN

HISTORIIKKI vuosilta 1898 - 1998

Jussi Meriläinen koulunjohtaja

 

 

Johdanto

Saloisten kappeliseurakunnassa katsottiin tarpeelliseksi rakentaa Piehingin kylälle koulu. Niinpä kappeliseurakunnan asettama uuden kansakoulun johtokunta, johon kuuluivat J. Päivärinta, H. Peltomaa, Setti Hannila, Eetu Honka ja Juho Siniluoto, kokoontui lokakuun 16. päivänä 1897 Järvelän talossa perustamaan kuntakokouksen valtuuttamana kansakoulua. Sijoituspaikasta oli taisteltu, tuleeko se Isoon Piehinkiin vai Pikku Piehinkiin. Lopulta sijoitus-paikaksi oli määrätty Myllylän torpan ja Haapajärven talon välinen alue Pikku Piehingissä. Johtokunta paikkoja tarkasteltuaan päätti puoltaa kuntakokouk-selle lunastettavaksi maan Sippalasta Pitkänpellon pohjoispäähän lähelle ranta-maantietä eli nykyistä 8-tietä. Tämä kylän ensimmäinen koulu palveli vuosituhannen alun niin Haapajoen kuin Piehinginkin alueen oppilaita.

Koulu valmistui syksyllä 1898 ja juhlalliset avajaiset pidettiin syyskuun 19. päivänä 1898, jolloin kouluun saapui 37 oppilasta. Koulun vihkiäiset järjestettiin vasta vuotta myöhemmin lokakuun 2. päivä 1899, jolloin koulun vahvuus oli 53 oppilasta. Koulusta käytettiin arkistojen mukaan kahtakin nimeä: Saloisten uusi kansakoulu tai Piehingin kansakoulu.

Koulurakennukset

Koulun rakentaminen aloitettiin urakkahuutokaupalla, josta tieto levisi Kaiku ja Raahen lehti nimisessä sanomalehdessä sekä Saloisten, Raahen, Paavolan, Wihannin ja Pyhäjoen kirkoissa. Urakkahuutokaupassa halvimman tarjouksen tehnyt sai urakan. Kivijalan teko meni Robert Rahmille, kivien veto Heikki Sippalalle ja hirsisen koulurakennuksen teko valmiin kivijalan päälle Juho Siniluodolle ja hänen kumppaneilleen Juho Rantaselle, Heikki Mäntylälle, Pekka Kultalalle ja Jaakko Konulle.

Kustannukset muodostuivat siten, että päärakennus maksoi 7152,57 mk, ulkorakennus 1039,25 mk, kalusto 1019,92 mk ja tontti, pelto ja niitty 1000 mk eli yhteensä 10211,74 mk.

Menot katettiin siten, että Hänen majesteettinsa Keisarillisen Suomen senaatin kirkollisasiain toimikunnalta anottiin avustusta koulun rakentamiseksi 4000 mk, jota saatiin kuitenkin vain 1500 mk, sotilaskassasta saatiin lainaa 2750 mk, kuntaveroa kahtena vuonna yhteensä 2070 mk, kauran kylvöstä 1000 mk ja 4000 mk velkakirjalla talollinen H. Anttilalta eli yhteensä 11320 markkaa.

Koululla toimi pientenkoulu ja varsinainen kansakoulu sekä jatkokoulu.

Vuonna 1928 rakennettiin alakansakoululle uudet tilat nykyisen Salonkartanon vanhainkodin taakse pellolle, missä rakennus on vieläkin pystyssä ja käytössä. Vihkiäiset pidettiin lokakuun 19. päivänä 1928 yhdessä Haapajoen koulun 30-vuotisjuhlien kanssa. Alakoulun saunarakennus rakennettiin vasta 1951.

Haapajoen koulun nimeä käytettiin ensimmäisen kerran johtokunnan pöytäkirjassa 10. elokuuta 1922.

Koulun oppilasmäärä kasvoi niin suureksi, että poikien veistotilat jouduttiin ottamaan luokkakäyttöön. Siihen saatiin tilat vuokrattua Erkki Silvolan piharakennuksesta ja koulun keittiö toimi yläkoulun saunarakennuksessa.

Ensimmäisen kerran johtokunta ehdotti Saloisten kunnalle pöytäkirjojensa mukaan uuden koulun rakentamista 1961. Paikaksi ehdotettiin vanhan Törmälän paikkaa kylätien ja Lauri Törmälän välissä. Tämä Haapajoen nykyinen koulu on valmistunut 1970 ja sitä on jo laajennettu sen jälkeeen kaksi kertaa. Viimeisin näistä on liikuntasalin valmistuminen vuonna 1994. Koulun kehittämistä ja laajentamista on ollut ajamassa erittäin aktiivinen kyläyhteisö ja kylätoimikunta. Sen vetäjistä mainittakoon kolme viimeisintä, Eeva Kerola, jonka panos liikuntasalin saamiseksi koululle oli erittäin merkittävä sekä Kalle Riekki ja Paavo Silvola.

Koulun opettajat ja henkilökunta

Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Brita , Elisabeth Le’man o.s. Ollila. Hän oli erittäin arvostettu opettaja ja kyläläiset olivatkin hyvin järkyttyneitä opettaja Le’manin äkillisen kuoleman johdosta. Hän kuoli koululla 3. lokakuuta 1922. Näin hän tuli toimineeksi koulun opettajana 24 vuotta. Kaikkein pitkäaikaisin opettaja koululla on ollut Josefiina tai Fiina Närhi, joka toimi koulun opettajana vuosina 1923 - 1950 eli 27 vuotta. Lähes yhtä pitkään on toiminut täälläkin keskuudessamme oleva Vieno Keikkanen, joka tuli koulun opettajaksi juuri Fiina Närhen jälkeen vuonna 1950 ja jätti koulun 24 palvelus-vuoden jälkeen. Muita pitkäaikaisia koulun opettajia ovat olleet Aino Harmaala vuosina 1929 - 46, poikien veiston opettajana toimi Yrjö Sippala yli 20 vuotta, Paavo Kaiponen ja Irja Moilanen sekä Terttu ja Juhani Merihaara.

Muusta henkilökunnasta mainittakoon koulussamme ylivoimaisesti pisimpään toiminut ja näihinkin juhliin kaiken leiponut, toki yhdessä erittäin avuliaiden kylän naisten kanssa, koulun keittäjä Marjatta Kärenaho. Hänet on valittu koulun keittäjäksi 11. elokuuta 1963 eli hänellä on nyt jo peräti 36. vuosi koulun palveluksessa ja keitokset ei kun paranee.

Siivoojina ovat pitkän päivätyön tehneet Hilma Eilo ja koulun nykyinen siivooja Maija Takalo. Koulumme vahtimestarina on toiminut lähes neljännesvuosisadan Ensio Sippola, jonka läksiäisiä vietimme viikko sitten.

Pitkäaikaisimpia johtokunnan jäseniä ovat olleet Heikki Sippala, joka ehti ennen kuolemaansa toimia koulun taloudenhoitajana 50 vuotta, Erkki Silvola, Niilo Ingström, August Siniluoto, Kalle Peltomaa, Juho Luomanmäki, Sanni Törmälä, A. Karsikko, Kalle K. Sippala, Erkki Anttila, Kalle Konu ja Vilho Ahola.

Kouluntoiminta

Vuosituhannen alussa koulu aloitettiin aina elo-syyskuussa pientenkoululla ja varsinainen kansakoulu aloitettiin vasta lokakuun alkupuolella.

Koulu jakaantui ala- ja yläkouluun ja myöhemmin vielä jatkokouluun.

Alakoulu jaettiin osastoihin ja sinne päästäkseen piti osata lukea sujuvasti ja keväällä oppilailla oli julkinen tutkinto. Oppilailla oli koulusta lomaa hyvin monenlaisista syistä. Koulun alkuaikoina elettiin Venäjän viimeisen tsaarin, keisari Nikolai II:n valtakautta ja niinpä hänen syntymä- ja nimipäivänsä olivat lomapäiviä, samoin hänen puolisonsa syntymä- ja nimipäivät, perintöruhtinaan nimipäivä, valtaistuimelle nousupäivä, Vappu, laskiainen, markkinapäivät keväällä ja syksyllä.

Opettajien kokoukset olivat jossakin piirin alueella ja ne olivat kaksipäiväisiä, yleensä tiistai ja keskiviikko ja lapsille myös lomapäiviä.

Jouduttiinpa koulu sulkemaan vuonna 1901 neljän viikon ajaksi, kun lapsissa raivosi tulirokkoepidemia.

Koulu toimi 2-opettajaisena 61 vuotta. Kolmas opettajan virka perustettiin vasta vuonna 1959, vaikka oppilasmäärä oli ollut yli 70. Oppilasmäärät ovat vaihdelleet pääasiassa 50 ja 80 välillä. Aallonpohja on ollut 70-luvun alussa, jolloin oppilaita oli vain 45, mutta onpa oppilasmäärä huipussaan käynyt yli sadankin. Rautaruukin tulo Raaheen vaikutti myös koulun oppilasmäärään lisäävästi. Oppilaita tuli aina ensimmäiselle luokalle useita enemmän kuin syntyvyysluvut lupasivat.

Kouluissa vietettiin vähän aikaa sitten kouluruokailun 50-vuotispäivää, mutta Haapajoen koulun asiakirjoista löytyy ensimmäinen maininta koulukeitosta 24.11.1913 eli 85 vuotta sitten.

Koulullahan ei ollut varsinaista keittolaa, vaan ruoka keitettiin yläkoulun saunarakennuksessa. Kun alakoulu sijaitsi 1,5 km:n päässä, jouduttiin sinne ruoka kuskaamaan vesikelkalla tai maitokärryillä. Se oli pojille mieluisa tehtävä. Joskus saattoi aikaa matkalla vierähtää enemmänkin. Koululle rakennettiin kaivokin, mutta sen vesi pilaantui melko pian. Pesuvedet keittäjän piti hakea Haapajoesta. Nykyinen keittäjä muisteli laskeneensa pyllymäkeä Haapajoen rantaan, jossa joutui hakkaamaan talvella ensin avannon ennen kuin saivat täytettyä vesiämpärit.

Kouluissa pidettiin jo vuosisadan alkupuolella erilaisia kerhoja, joissa lapset kävivät innokkaasti. Nykyisin niistä on jouduttu luopumaan kokonaan kuntien säästötoimien vuoksi.

Tulevaisuuden näkymät

Kaupungin tiukan taloudenkin aikana koulumme tulevaisuus näyttää hyvin valoisalle. Oppilasmäärät ovat pysyneet koulumme osalta vakaana jopa hieman nousseet, kun ne hyvin monella Raahenkin koululla ovat laskemaan päin. Koulumme opettajakunta on erittäin nuorta ja pätevää.

Kyläyhteisö koulun ympärillä on erittäin aktiivista ja vireää. Talkoohenki kukoistaa, siitä on näissäkin juhlissa todistusaineistoa. Koko salin ja muiden tilojen koristelu on kylän taiteellisten naisten käsialaa. Koulumme keittäjän apuna on ollut useita naisia tekemässä kahvilla saamiamme leivonnaisia ja kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti näyttelyssä olevien esineiden ja valokuvien ja arvokkaiden tietojen keräämisessä.

Ainut peikko tulevaisuuden näkymissä on kaupungin kiristyvä talous. Toivonkin hartaasti, että kaupungin ja myös valtion päättäjät ovat tarpeeksi kaukokatseisia eivätkä supista enää koulumenoja tai lasku tulee myöhemmin moninkertaisena.

 

Lasten perusopetus on turvattava, sillä lapsissahan on meidänkin tulevaisuus.

 

 

EDELLINEN SIVU

Historiikki

Kotiseutumuseo

Vanhainkoti

Koulu ja esikoulu

Siniluodon kioski

Kyläpirtti

Siirtolapuutarha

Tontit

Yritykset

Kartta